Italian reseptejä Iltalehdessä

Viikonlopun Iltalehdessä julkaistiin aukeaman juttu Apukokki-kirjoista. Teemaksi valikoitui Italia, joka syystä tai toisesta lohkaisee hallitsevan siivun sekä uudesta Apukokki maailmalla -teoksesta (2015) että esikoisestamme Apukokin keittokirja (2010). Italialaiset vain osaavat nuo kyökkihommat, ja siltä suunnalta on myös Apukokinkin keittiössä otettu mallia.

Samalla haluamme osoittaa respectiä Italian kustantajallemme Pensierolle, joka keväällä julkaisi esikoisteoksemme italiankielisen käännösversion Il Manuale del Piccolo Chef. Ja tietysti rakkaalle kääntäjä-agentillemme Caterinalle, jonka illalliskutsuillemme tuoma tomaatti-mozzarellatikkujen resepti päätyi keittokirjaan millilleen alkuperäisenä, tekotapaa myöten. Caterina ja Pihla askartelivat tikut kahteen likkaan, tuoksuttelivat basilikaa ja vetivät hyvän lohkon mozzarellaa ohi kuormasta.

 

Apukokki-haastattelu ja ruokavinkit Iltalehdessä lauantaina 24.10.2015.

Apukokki-haastattelu ja ruokavinkit Iltalehdessä lauantaina 24.10.2015.

Helsingin Kirjamessujen 2015 näytöskeittiössä kokkasimme alkupalatikkujen ohella niin nikään Iltalehteen päätyneen Pasta Alfredon. TV-kokki ja Saaristoruokaa-kirjan tekijä Harri Syrjänen spiikkasi ja me panimme haisemaan, tai siis tuoksumaan. Alfredoon kuuluu nimittäin kourallinen valkosipulia. Kun koko komeus oli valmis ja aloimme annostella sitä sormustimen kokoisiin maistiaiskuppeihin, jengi ei enää meinannut pysyä tuoleillaan.

Jono maistiaisastioiden ääressä antoi ymmärtää, että resepti on tippaakaan pullistelematta yhtä legendaarinen kuin esikuvansa, Alfredo di Lelion huonovointiselle raskaana olleelle vaimolleen 1910 valmistama originaaliversio.

Jos jotain pientä jäi Iltalehden jutusta ehkä uupumaan, niin se oli työvaiheiden erottelu apukokin ja aikuisen tehtäviin. Pasta Alfredon apukokki-versio tosin löytyy blogistamme jo entuudestaan.

Mainokset

Samettinen supparikeitto

Syksyinen sienikeitto valmistuu nopeasti ja vie kielen mennessään
nirsoimmaltakin ruokavieraalta. Talvipimeillä voit valmistaa sen
pakastetuista tai kuivatuista sienistä.

Samettinen-supparikeitto2 litraa suppilovahveroita (tai mustatorvisieniä)
1 sipuli
1–2 valkosipulinkynttä
pieni lohko sitruunaa
50 g voita
mustapippuria myllystä
3 rkl vehnäjauhoja
1,2 litraa mietoa lihalientä (tai kasvislientä)
0,5 dl silputtua persiljaa
1 munankeltuainen
2 dl kermaa
suolaa

Puhdistakaa sienet ja poistakaa multaiset kannat.
Paista sieniä kuiviltaan paksupohjaisessa kattilassa, kunnes ne ovat vetäytyneet kasaan ja suurin osa nesteestä on haihtunut.
Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Leikkaa sitruunasta tukeva lohko. Valvo apukokin paistohommia ja lisää voi kattilaan, kun sienet alkavat olla valmiita.
Sekoittele, kunnes voi on sulanut.
Lisää sipuli-valkosipulisilppu kattilaan.
Jatka paistamista, kunnes hakkelus on läpikuultavaa.
Vaihda apukokin kanssa paistovuoroa.
Rouhi kattilaan muutama kierros mustapippuria myllystä aikuisen hoitaessa sekoittamisen. Purista joukkoon sitruunalohkon mehu ja mittaa lopuksi sekaan vehnäjauhot.
Hämmennä reippaalla kädellä, kunnes jauhot ovat sekoittuneet sieniin. Kaada joukkoon lihaliemi. Anna keiton kiehua miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia välillä sekoitellen.
Riivi persiljasta tarvittava määrä lehtiä ja silppua ne kupissa saksilla.
Erottele kananmunasta keltuainen ja lisää sen sekaan puoli kuorellista kylmää vettä.
Sekoita keltuainen ja vesi keskenään haarukalla.
Soseuta keitto sauvasekoittimella suoraan kattilassa.
Kaada kerma kattilaan aikuisen sekoittaessa sauvasekoittimella.
Anna kiehahtaa parin minuutin ajan ja sekoita vielä kananmunankeltuainen sauvasekoittimella keittoon.
Lisää persiljasilppu ja maista keittoa yhdessä aikuisen kanssa. Lisätkää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Tarjotkaa tuoreen leivän kera.

Resepti on julkaistu Apukokin keittokirjassa (s. 89) jonka käännösversio ilmestyi huhtikuussa 2015 Italiassa nimellä Il Manuale del Piccolo Chef.

Resepteissä on eroteltu apukokin ja aikuisen hommat toisistaan selkeällä värikoodauksella, niin ettei niitä tarvitse miettiä erikseen ruoanlaiton lomassa:

Kahden_kokin_ohjeet

 

Mustalla, laihalla tekstillä merkityt ohjeet ovat aikuisen tehtäviä.

Lihavalla kursiivilla merkityt työvaiheet on tarkoitettu tehtäväksi yhdessä aikuisen kanssa joko taito- tai turvallisuussyistä (esim. osa paistamisesta tai mausteiden mittaaminen) tai koska se on yksinkertaisesti mukavampaa (esim. riisipaperiarkkien rullaus).

Teeman mukaisesti vaihtuvalla värillä merkityt paksut työvaiheet ovat apukokin hommia.
Apukokin ei tietenkään tarvitse suoriutua kaikista hänelle merkityistä tehtävistä yksin. Jos johonkin työvaiheeseen menee paljon aikaa tai apukokki kaipaa apua, se voidaan aina tehdä yhdessä loppuun. Kätevä apukokki voi puolestaan oman askareensa valmistuttua joko auttaa aikuista tai siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Ohjeet on siis tarkoitettu sovellettaviksi apukokin iän, innostuksen ja päivän tunnelman mukaan.

Tämän blogin reseptit on testattu 3–9-vuotiaiden apukokkien kanssa. Tarkoitus on, että apukokin tehtävät onnistuisivat kaikkein pienimmiltäkin, mutta käytännössä kirja taipuu hyvin kaikenikäisten yhteisiin kokkaushetkiin.

Metsäsienirisotto

Syksyn juhlaruoka valmistuu yksinkertaisista aineksista. Varmista
kuitenkin, että sahrami on aitoa eikä lomatuliaisina kaappiin
ilmestynyttä kehäkukkarouhetta.

Metsasienirisotto-8435n. 2 litraa tuoreita metsäsieniä: kantarelleja, suppilovahveroita , mustatorvisieniä tai tatteja
50 + 50 g voita
1 sipuli
500 g risottoriisiä
1,2 litraa mietoa kanalientä tai kasvislientä
0,25 g eli puoli maustepussillista jauhettua sahramia
50 g parmesaania
mustapippuria myllystä

Puhdistakaa ja paloitelkaa sienet. Valmistakaa kanaliemi kulhoon odottamaan.
Sulata 50 g voita paistokasarissa.
Kuori ja silppua sipuli ja lisää kasariin.
Kuullota sipuli. Lisää joukkoon sienet ja paista, kunnes suurin osa
niiden nesteestä on haihtunut.

Lisää riisi pannulle ja jatka paistamista, kunnes riisi on läpikuultavaa.
Lisää kauhalla pari desiä kanalientä pannulle ja anna aikuisen sekoitella
paistosta. Ripottele sekaan myös sahrami. Lisää lientä pari desiä kerrallaan aina, kun edellinen annos on imeytynyt riisiin.
Risotto on kypsää, kun se on koostumukseltaan kosteahkoa ja riisi napsahtaa vielä aavistuksen verran hampaissa.

Sekoittele risottoa sen kypsyessä ja raasta siinä sivussa parmesaani.
Lisää kypsään risottoon 50 g voita, parmesaaniraaste ja pari kierrosta
mustapippuria myllystä. Sekoittele varovasti, kunnes voi on sulanut.

Tarjotkaa raikkaan salaatin kera.

Resepti on julkaistu Apukokin keittokirjassa (s. 127) jonka käännösversio ilmestyi huhtikuussa 2015 Italiassa nimellä Il Manuale del Piccolo Chef.

Resepteissä on eroteltu apukokin ja aikuisen hommat toisistaan selkeällä värikoodauksella, niin ettei niitä tarvitse miettiä erikseen ruoanlaiton lomassa:

Kahden_kokin_ohjeet

 

Mustalla, laihalla tekstillä merkityt ohjeet ovat aikuisen tehtäviä.

Lihavalla kursiivilla merkityt työvaiheet on tarkoitettu tehtäväksi yhdessä aikuisen kanssa joko taito- tai turvallisuussyistä (esim. osa paistamisesta tai mausteiden mittaaminen) tai koska se on yksinkertaisesti mukavampaa (esim. riisipaperiarkkien rullaus).

Teeman mukaisesti vaihtuvalla värillä merkityt paksut työvaiheet ovat apukokin hommia.
Apukokin ei tietenkään tarvitse suoriutua kaikista hänelle merkityistä tehtävistä yksin. Jos johonkin työvaiheeseen menee paljon aikaa tai apukokki kaipaa apua, se voidaan aina tehdä yhdessä loppuun. Kätevä apukokki voi puolestaan oman askareensa valmistuttua joko auttaa aikuista tai siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Ohjeet on siis tarkoitettu sovellettaviksi apukokin iän, innostuksen ja päivän tunnelman mukaan.

Tämän blogin reseptit on testattu 3–9-vuotiaiden apukokkien kanssa. Tarkoitus on, että apukokin tehtävät onnistuisivat kaikkein pienimmiltäkin, mutta käytännössä kirja taipuu hyvin kaikenikäisten yhteisiin kokkaushetkiin.

Sitruunainen metsäsienipasta

Mainion metsäinen pasta on syksyn hitti.

Sitruunainen-metsasienipasta2 litraa tuoreita metsäsieniä: mustatorvisieniä, kantarelleja, tatteja tai suppilovahveroita.
1 sitruuna
3 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä + loraus keitinveteen
50 g voita
1 dl silputtua persiljaa
500 g pastaa, esim. gnocchi
0,5 tl suolaa
mustapippuria myllystä
50 g parmesaania + hieman tarjolle

Puhdistakaa sienet.
Revi tai pilko isommat sienet palasiksi.
Pane suolalla maustettu pastavesi kiehumaan. Leikkaa sitruuna lohkoiksi ja poista niistä siemenet. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet veitsellä ja pane hakkelus paistokasariin oliiviöljyn kera.
Kuullota valkosipuleita hetki.
Lisää sienet pannulle.
Paista sieniä muutama minuutti, kunnes ne ovat vetäytyneet kasaan.
Lisää voi pannulle.
Jatka paistamista, kunnes voi on kokonaan sulanut.
Siirrä pannu pois levyltä, mausta sienet suolalla ja sekoita. Lisää pastan keitinveteen loraus oliiviöljyä ja pane pasta kiehumaan. Silppua persilja (säästä muutama lehti koristeeksi).
Purista sienten sekaan mehu sitruunalohkoista, lisää muutama kierros mustapippuria myllystä ja persiljasilppu, sekoita ja maista. Raasta parmesaani omalle lautaselleen.
Kun pasta on al dente, valuta se ja hämmennä sienten sekaan kahden kauhan tai lastan avulla. Hämmennä sekaan parmesaaniraaste.
Koristele valmis pastaruoka muutamalla persiljanlehdellä. Kata pöytään pippurimylly ja hieman ylimääräistä parmesaaniraastetta.

 

Resepteissä on eroteltu apukokin ja aikuisen hommat toisistaan selkeällä värikoodauksella, niin ettei niitä tarvitse miettiä erikseen ruoanlaiton lomassa:

Kahden_kokin_ohjeet

 

Mustalla, laihalla tekstillä merkityt ohjeet ovat aikuisen tehtäviä.

Lihavalla kursiivilla merkityt työvaiheet on tarkoitettu tehtäväksi yhdessä aikuisen kanssa joko taito- tai turvallisuussyistä (esim. osa paistamisesta tai mausteiden mittaaminen) tai koska se on yksinkertaisesti mukavampaa (esim. riisipaperiarkkien rullaus).

Teeman mukaisesti vaihtuvalla värillä merkityt paksut työvaiheet ovat apukokin hommia.
Apukokin ei tietenkään tarvitse suoriutua kaikista hänelle merkityistä tehtävistä yksin. Jos johonkin työvaiheeseen menee paljon aikaa tai apukokki kaipaa apua, se voidaan aina tehdä yhdessä loppuun. Kätevä apukokki voi puolestaan oman askareensa valmistuttua joko auttaa aikuista tai siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Ohjeet on siis tarkoitettu sovellettaviksi apukokin iän, innostuksen ja päivän tunnelman mukaan.

Tämän blogin reseptit on testattu 3–9-vuotiaiden apukokkien kanssa. Tarkoitus on, että apukokin tehtävät onnistuisivat kaikkein pienimmiltäkin, mutta käytännössä kirja taipuu hyvin kaikenikäisten yhteisiin kokkaushetkiin.

Kantarellipyttis

Tämän kursailemattoman syys- ja kesäruoan ainekset löytyvät läheltä – jos
eivät omalta pihamaalta, niin lähimmältä torilta.
Kantarellipyttis-8438

Kantarellipyttis-6945

1 kg perunoita
1 litra tuoreita kantarelleja
nippu varsisipulia 
1 dl silputtua persiljaa
50 g voita
2 dl kermaa
suolaa
mustapippuria myllystä
1 kananmuna / ruokailija

Esivalmistelut
Pese uudet perunat ja keitä ne suolalla maustetussa vedessä juuri ja juuri kypsiksi.
Anna jäähtyä kunnolla.

Putsatkaa kantarellit ja pilkkokaa ne reiluiksi paloiksi ruokaveitsellä. Pankaa tukevaan, korkealaitaiseen pannuun.
Paloittele kypsät perunat ruokaveitsellä.
Silppua varhais- tai kevätsipulit varsineen kaikkineen. Hienonna persilja.
Paista kantarelleja kuivalla pannulla, kunnes suurin osa niiden nesteestä
on haihtunut.

Siirrä kantarellit toiseen astiaan odottamaan.
Sulata pannulla voi ja kuullota sipulit siinä.
Lisää pannulle sienet ja perunat ja jatka paistamista muutama minuutti.
Kaada pannulle kerma ja rouhi perään reilusti mustapippuria.
Paistele pyttis kokoon. Mausta sitten suolalla, sekoita joukkoon puolet persiljasilpusta, nosta pannu levyltä ja peitä kannella.
Paistakaa jokaiselle ruokailijalle kananmuna annoksen päälle. Apukokki
rikkoo kananmunat ja aikuinen paistaa. Älkää kääntäkö munia, vaan jättäkää keltuainen veteläksi.

Ripottele loput persiljasta pyttiksen pinnalle.
Tarjotkaa heti hyvän salaatin kera.

Resepti on julkaistu Apukokin keittokirjassa (s. 145) jonka käännösversio ilmestyi huhtikuussa 2015 Italiassa nimellä Il Manuale del Piccolo Chef.

Resepteissä on eroteltu apukokin ja aikuisen hommat toisistaan selkeällä värikoodauksella, niin ettei niitä tarvitse miettiä erikseen ruoanlaiton lomassa:

Kahden_kokin_ohjeet

 

Mustalla, laihalla tekstillä merkityt ohjeet ovat aikuisen tehtäviä.

Lihavalla kursiivilla merkityt työvaiheet on tarkoitettu tehtäväksi yhdessä aikuisen kanssa joko taito- tai turvallisuussyistä (esim. osa paistamisesta tai mausteiden mittaaminen) tai koska se on yksinkertaisesti mukavampaa (esim. riisipaperiarkkien rullaus).

Teeman mukaisesti vaihtuvalla värillä merkityt paksut työvaiheet ovat apukokin hommia.
Apukokin ei tietenkään tarvitse suoriutua kaikista hänelle merkityistä tehtävistä yksin. Jos johonkin työvaiheeseen menee paljon aikaa tai apukokki kaipaa apua, se voidaan aina tehdä yhdessä loppuun. Kätevä apukokki voi puolestaan oman askareensa valmistuttua joko auttaa aikuista tai siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Ohjeet on siis tarkoitettu sovellettaviksi apukokin iän, innostuksen ja päivän tunnelman mukaan.

Tämän blogin reseptit on testattu 3–9-vuotiaiden apukokkien kanssa. Tarkoitus on, että apukokin tehtävät onnistuisivat kaikkein pienimmiltäkin, mutta käytännössä kirja taipuu hyvin kaikenikäisten yhteisiin kokkaushetkiin.

Grillattu kanasalaatti

Tässä on kesäresepti kolmanteen potenssiin. Ensinnäkin: lomalla tulee mässäiltyä kaikkea hyvää yli äyräiden. Toiseksi: herkuttelua seuraa katumusharjoitus terveyskuureineen. Kolmanneksi: paras kesäruoka on kevyttä, tuoretta, ulkona valmistettua ja mielellään grillattua. Tässä reseptissä on nuo kaikki kolme samassa paketissa.

Grillattu-Kanasalaatti-0426

KANAMARINADI
1 sitruuna
3–6 valkosipulinkynttä, mieluiten tuoretta
2 tl suolaa
1 tl rouhittua mustapippuria
4 rkl oliiviöljyä
450 g broilerin fileepihviä, maustamattomia

SALAATTI
400–500 g parsakaalin kukintoja
1 sitruuna
4 rkl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria
1–2 ruukkua tai kerää tukevalehtistä salaattia, kuten romainea, koosta riippuen

KANAMARINADI
Leikkaa sitruuna puoliksi tai sentin levyisiksi lohkoiksi.
Purista mehu puolikkaista sitruspusertimella tai lohkoista käsipelillä. Siemenet saavat hyvin jäädä marinadin joukkoon.

Grillattu-Kanasalaatti-2144Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Jos käytössäsi on tuoretta valkosipulia, sisimpiä kuoria ei tarvitse poistaa, vaan ne voi silputa sekaan. Lisää valkosipulisilppu apukokin puristaman sitruunamehun joukkoon.
Mitatkaa mukaan 2 tl suolaa, 1 tl rouhittua mustapippuria ja 4 rkl oliiviöljyä.
Sekoita marinadi haarukalla.
Leikkaa maustamattomat broilerin fileepihvit keskellä kulkevaa saumaa pitkin kahtia ja isompi puolikas vielä lihassyiden suuntaisesti puoliksi. Näin ne marinoituvat paremmin. Ne on myös helpompi grillata, kun pihvien ohuet ja paksut osat voidaan paistaa erikseen. Nosta palaset kulhoon.
Kumoa marinadi broilerinpalojen päälle.
Sekoita marinadi broilerinpalojen joukkoon lusikalla. Peitä kulho kelmulla tai lautasella ja nosta viileään. Anna marinoitua mielellään pari tuntia tai pidempään. Ota kulho huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen grillausta.

SALAATTI
Pane 1,5 litraa vettä kiehumaan ja leikkaa sitruuna puoliksi tai sentin paksuisiksi lohkoiksi.
Purista mehu sitruunanpuolikkaista sitruspuristimella tai lohkoista käsipelillä.
Poista sitruunamehun pudonneet siemenet haarukalla.

Mitatkaa mukaan 0,5 tl suolaa ja rouhittua mustapippuria sekä 4 rkl oliiviöljyä.
Sekoita salaattikastike haarukalla.

Grillattu-Kanasalaatti-7178Erotelkaa parsakaalista kukinnot ja ohuine varsineen salaattia varten. Paksut varret voi säästää myöhempää käyttöä varten.
Revi tai leikkaa ruokaveitsellä salaatin lehdet parin sentin levyisiksi suikaleiksi kulhoon, laske päälle kylmää vettä, huljuttele puhtaiksi.

Nosta kiehuvan vesikattilan viereen kulho kylmää vettä. Nostele parsakaalin kukinnot pihdeillä, muutama kerrallaan, kiehuvaan veteen. Keitä vain 1 minuutti ja nosta kukinnot kylmään vesiastiaan.
Leikatkaa jäähtyneet parsakaalin kukinnot ruokaveitsellä 2–4 osaan, eli sopiviksi suupaloiksi. Sekoittakaa niiden joukkoon salaattikastike ja antakaa marinoitua sen aikaa, kun grillaatte broilerinpalat. Valuttakaa salaatinlehdet ja nostakaa viileään. Niitä ei kannata sekoittaa parsakaalien joukkoon vielä tässä vaiheessa, jotta ne pysyvät rapeina.

GRILLAUS
Kuumenna kaasugrilli tai valmistele hiillos. Nostele marinoidut broilerinpalat pihdeillä tai haarukalla ritilälle. Heitä marinadi pois.
Grillatkaa molemmilta puolilta kypsiksi, eli kunnes palat alkavat tuntua hieman raakaa broileria kiinteämmiltä. Kypsyyden oppii tunnustelemaan palojen kiinteyttä.

Tarvittaessa tarkista kypsyys leikkaamalla pala paksuimmasta kohdastaan. Sopivan kypsä broileri on mehevää, valkoista ja vielä kosteaa – ei enää yhtään punertavaa eikä vielä kuivaa koppuraa.
Nostelkaa grillatut palat lautaselle sitä mukaa kun ne kypsyvät, ja antakaa jäähtyä hetki ennen leikkaamista.

VAROITUS!
Viimeistään tässä vaiheessa grillatun broilerin sitruunaisen valkosipulinen tuoksu kantautuu kokkaussessiosta luistaneiden perheenjäsenten nenään.

Grillattu-Kanasalaatti-0397Meillä kävi niin, että kotiin kannettujen ”tärkeiden ylitöiden” parissa sohvaan juurtunut äiti raahasi vaivihkaa ja miltei muiden huomaamatta tietokoneensa ja punaviinilasinsa ulos vain parkkeeratakseen puutarhapöydän ääreen, eli  jäähtyvän lihalautasen viereen. Tästä seurasi luonnollisestikin pientä hävikkiä ennen kuin salaatti ehti valmistua.

SALAATIN KOKOAMINEN
Sekoittele salaatinkastikkeessa marinoituneiden parsakaalinkukintojen joukkoon suikaloidut salaatinlehdet. Käytä salaattiottimia tai kahta ruokalusikkaa.
Leikkaa grillatut ja jäähtyneet broilerinpalat poikkisyin terävällä veitsellä noin sentin paksuisiksi suikaleiksi.
Kaiva sekoittamasi salaatin keskelle kuoppa ja asettele suikaloidut broilerinpalat siihen.

VINKKI!
Grillatut-Valkosipulin-Kukinnot-0413Salaattia voi täydentää grillatuilla valkosipulin kukinnoilla  tai raastetulla parmesaanilla – tai vaikka molemmilla.

Resepteissä on eroteltu apukokin ja aikuisen hommat toisistaan selkeällä värikoodauksella, niin ettei niitä tarvitse miettiä erikseen ruoanlaiton lomassa:

Kahden_kokin_ohjeet

 

Mustalla, laihalla tekstillä merkityt ohjeet ovat aikuisen tehtäviä.

Lihavalla kursiivilla merkityt työvaiheet on tarkoitettu tehtäväksi yhdessä aikuisen kanssa joko taito- tai turvallisuussyistä (esim. osa paistamisesta tai mausteiden mittaaminen) tai koska se on yksinkertaisesti mukavampaa (esim. riisipaperiarkkien rullaus).

Lihavalla värikkäällä tekstillä merkityt työvaiheet ovat apukokin hommia.
Apukokin ei tietenkään tarvitse suoriutua kaikista hänelle merkityistä tehtävistä yksin. Jos johonkin työvaiheeseen menee paljon aikaa tai apukokki kaipaa apua, se voidaan aina tehdä yhdessä loppuun. Kätevä apukokki voi puolestaan oman askareensa valmistuttua joko auttaa aikuista tai siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Ohjeet on siis tarkoitettu sovellettaviksi apukokin iän, innostuksen ja päivän tunnelman mukaan.

Tämän blogin reseptit on testattu 3–9-vuotiaiden apukokkien kanssa. Tarkoitus on, että apukokin tehtävät onnistuisivat kaikkein pienimmiltäkin, mutta käytännössä kirja taipuu hyvin kaikenikäisten yhteisiin kokkaushetkiin.

Styroksisokerikakku

Apukokin antama nimi kuvaa tämän jälkiruoan suutuntumaa
mainiosti. Maku on kuitenkin styroksista kaukana.
 

Styroksisokerikakku-6013Marenkitaikina
4 kananmunanvalkuaista
2 dl sokeria

Kakku
1–2 litraa tuoreita mansikoita, punaherukoita tai mustikoita
2 dl kuohukermaa
0,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
250 g rahkaa

Erottele valkuaiset isoon kulhoon ja säästä keltuaiset myöhempää käyttöä
varten. (Voit käyttää keltuaiset ruoanlaitossa kokonaisten kananmunien
sijaan.) Aloita valkuaisten vatkaaminen kovaksi vaahdoksi.
Mittaa pussista 2 dl sokeria ja kaada se vatkattavaan valkuaisvaahtoon pienissä erissä.
Valkuaisvaahto on tarpeeksi kovaa, kun kulhon voi kääntää apukokin pään yläpuolella ylösalaisin ilman, että vaahto putoaa kulhosta.
Vuoraa uunipelti leivinpaperilla.
Levitä marenki pellille kahdeksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. ( Jos haluat pyöreitä pohjia, joudut paistamaan ne kahdessa erässä tai kiertoilmauunissa.) Paista 100-asteisessa uunissa noin 2 tuntia. Anna jäähtyä hyvin, ennen kuin irrotat pohjat.
Puhdistakaa marjat. Jos käytätte mansikoita, apukokki voi viipaloida niistä noin puolet ruokaveitsellä.
Vatkaa kerma vaahdoksi.
Mittaa kermavaahdon joukkoon sokeri, vaniljasokeri ja rahka.
Sekoita täyte ja levitä siitä puolet ensimmäisen marenkilevyn päälle.
Levitä noin puolet marjoista täytteen päälle. (Jos käytätte mansikoita, pankaa viipaloidut mansikat tähän kerrokseen.)
Nosta toinen marenkilevy päälle ja levitä loppu täyte sille.
Koristele kakku lopuilla marjoilla.

Resepti on julkaistu Apukokin keittokirjassa (s. 197) jonka käännösversio ilmestyi huhtikuussa 2015 Italiassa nimellä Il Manuale del Piccolo Chef.

Resepteissä on eroteltu apukokin ja aikuisen hommat toisistaan selkeällä värikoodauksella, niin ettei niitä tarvitse miettiä erikseen ruoanlaiton lomassa:

Kahden_kokin_ohjeet

 

Mustalla, laihalla tekstillä merkityt ohjeet ovat aikuisen tehtäviä.

Lihavalla kursiivilla merkityt työvaiheet on tarkoitettu tehtäväksi yhdessä aikuisen kanssa joko taito- tai turvallisuussyistä (esim. osa paistamisesta tai mausteiden mittaaminen) tai koska se on yksinkertaisesti mukavampaa (esim. riisipaperiarkkien rullaus).

Lihavalla värikkäällä tekstillä merkityt työvaiheet ovat apukokin hommia.
Apukokin ei tietenkään tarvitse suoriutua kaikista hänelle merkityistä tehtävistä yksin. Jos johonkin työvaiheeseen menee paljon aikaa tai apukokki kaipaa apua, se voidaan aina tehdä yhdessä loppuun. Kätevä apukokki voi puolestaan oman askareensa valmistuttua joko auttaa aikuista tai siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Ohjeet on siis tarkoitettu sovellettaviksi apukokin iän, innostuksen ja päivän tunnelman mukaan.

Tämän blogin reseptit on testattu 3–9-vuotiaiden apukokkien kanssa. Tarkoitus on, että apukokin tehtävät onnistuisivat kaikkein pienimmiltäkin, mutta käytännössä kirja taipuu hyvin kaikenikäisten yhteisiin kokkaushetkiin.

Jacquelinen lemonade

Ensimmäisen Berkeleyn-kodissa nukutun yön jälkeen pohdimme kuumeisesti, mitähän mahtavaa takapihan sitruunapuun sadosta voisi tehdä. Vuokraemäntämme Jacqueline lähettikin meille sähköpostilla perinteisen lemonaden reseptin, jota kokeilimme saman tien. Makeankirpeä ensimaku yllätti. Miten sitruunasta, sokerista ja vedestä voi saada jotain näin hyvää?

Jacquelinen-lemonade-apukokki-maailmalla-64711 dl tuorepuristettua sitruunamehua
     (3–4 sitruunaa)
0,5 dl sokeria
4 dl kylmää vettä
jääpaloja

Jacquelinen-lemonade-apukokki-maailmalla-3076Puolita sitruunat.
Puristakaa mehu sitruunanpuolikkaista sitruspuristimella. Noukkikaa siemenet pois haarukalla, mutta jättäkää hedelmälihan rippeet kulhoon.
Kaada valmis mehu tehosekoittimeen.
Mitatkaa tehosekoittimeen sokeri ja kylmä vesi. Lisätkää kourallinen jääpaloja ja sulkekaa tehosekoittimen kansi.
Käynnistä tehosekoitin. Voi olla parempi käyttää sitä lyhyin sykäyksin, kunnes jäät ovat murskaantuneet juoman sekaan.
Pudottakaa muutama jääpala laseihin ja kaatakaa lemonadea päälle.

Vinkki!
Aikuiseen makuun lemonadesta saa loistavan drinkin lisäämällä siihen tujauksen tummaa rommia.

Jacquelinen-lemonade-apukokki-maailmalla-7728

Resepteissä on eroteltu apukokin ja aikuisen hommat toisistaan selkeällä värikoodauksella, niin ettei niitä tarvitse miettiä erikseen ruoanlaiton lomassa:

Kahden_kokin_ohjeet

 

Mustalla, laihalla tekstillä merkityt ohjeet ovat aikuisen tehtäviä.

Lihavalla kursiivilla merkityt työvaiheet on tarkoitettu tehtäväksi yhdessä aikuisen kanssa joko taito- tai turvallisuussyistä (esim. osa paistamisesta tai mausteiden mittaaminen) tai koska se on yksinkertaisesti mukavampaa (esim. riisipaperiarkkien rullaus).

Teeman mukaisesti vaihtuvalla värillä merkityt paksut työvaiheet ovat apukokin hommia. 
Apukokin ei tietenkään tarvitse suoriutua kaikista hänelle merkityistä tehtävistä yksin. Jos johonkin työvaiheeseen menee paljon aikaa tai apukokki kaipaa apua, se voidaan aina tehdä yhdessä loppuun. Kätevä apukokki voi puolestaan oman askareensa valmistuttua joko auttaa aikuista tai siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Ohjeet on siis tarkoitettu sovellettaviksi apukokin iän, innostuksen ja päivän tunnelman mukaan.

Tämän blogin reseptit on testattu 3–9-vuotiaiden apukokkien kanssa. Tarkoitus on, että apukokin tehtävät onnistuisivat kaikkein pienimmiltäkin, mutta käytännössä kirja taipuu hyvin kaikenikäisten yhteisiin kokkaushetkiin.

Sitruunainen vinegretti ja vihreähkö salaatti

Kalifornian-vuoden aikana perheemme salaattikastikkeet olivat lähtöisin takapihamme sitruunapuusta. Sitruunasta saa kastikkeeseen saman happamuuden kuin etikasta, mutta maku on raikkaampi ja usein myös enemmän lasten mieleen.

Sitruunainen_Vinegretti-6468VINEGRETTI
1 luomusitruuna
1 valkosipulinkynsi
1 rkl kevätsipulia tai varhaissipulia
silputtuna
4 rkl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria

Pese sitruuna hyvin.
Raasta raastimen hienoimmalla terällä sitruunan kuoresta ulointa, keltaista pintaosaa noin 1 tl verran.
Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi ja leikkaa sitruuna tukeviksi lohkoiksi.
Purista sitruunanlohkoista mehu pieneen kulhoon – noin 2 rkl riittää. Lisää joukkoon valkosipulihakkelus ja raastettu sitruunankuori.
Silppua kevätsipuli terävällä veitsellä ja lisää kastikkeeseen.
Sekoittakaa öljy kastikkeeseen. Mitatkaa mukaan suola ja rouhittu mustapippuri.
Sekoita hyvin.

Vihreahko_salaatti-6744SALAATTI
iso kulhollinen lehteviä kasviksia
salaatteja, rucolaa tms.
8 kirsikkatomaattia
1 kurkku
pari porkkanaa kuorimaveitsellä
suikaloituna
12 kalamataoliivia, mielellään
kivettömiä


Revi salaatinlehdet isoon kulhoon syötävän kokoisiksi palasiksi. Poista tarvittaessa kovat keskiruodot. Laske lehtien päälle kylmää vettä, huljuttele ne puhtaiksi ja nosta siivilään valumaan.

Huuhtele ja puolita kirsikkatomaatit. Pese ja leikkaa kurkku kapeiksi suikaleiksi.
Pätki kurkkusuikaleet ruokaveitsellä suupaloiksi.
Suikaloi kuorimaveitsellä porkkanat ohuiksi lastuiksi ja pilko kalamataoliivit, poista mahdolliset kivet.
Rakentakaa salaatti juuri ennen tarjoilua. Apukokki sekoittaa salaattia kahdella lusikalla ja aikuinen lisää lehtien joukkoon kurkunpalat, tomaatit, oliivit ja viimeiseksi sitruunaisen vinegretin.

VINKKI!
Kokeilkaa valmistaa vinegretti pienessä kierrekannellisessa lasipurkissa, joka on pesty huolellisesti. Pilttipurkki tai oliivipurkki käy mainiosti. Kansi tiukasti kiinni – hyrskytä – valmis!

Kirjassamme  Apukokki maailmalla (s. 26) julkaistu resepti löytyy myös videolta, jolla valmistamme sen makoisan Pasta Alfredon kyytipojaksi.

Resepteissä on eroteltu apukokin ja aikuisen hommat toisistaan selkeällä värikoodauksella, niin ettei niitä tarvitse miettiä erikseen ruoanlaiton lomassa:

Kahden_kokin_ohjeet

 

Mustalla, laihalla tekstillä merkityt ohjeet ovat aikuisen tehtäviä.

Lihavalla kursiivilla merkityt työvaiheet on tarkoitettu tehtäväksi yhdessä aikuisen kanssa joko taito- tai turvallisuussyistä (esim. osa paistamisesta tai mausteiden mittaaminen) tai koska se on yksinkertaisesti mukavampaa (esim. riisipaperiarkkien rullaus).

Teeman mukaisesti vaihtuvalla värillä merkityt paksut työvaiheet ovat apukokin hommia. 
Apukokin ei tietenkään tarvitse suoriutua kaikista hänelle merkityistä tehtävistä yksin. Jos johonkin työvaiheeseen menee paljon aikaa tai apukokki kaipaa apua, se voidaan aina tehdä yhdessä loppuun. Kätevä apukokki voi puolestaan oman askareensa valmistuttua joko auttaa aikuista tai siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Ohjeet on siis tarkoitettu sovellettaviksi apukokin iän, innostuksen ja päivän tunnelman mukaan.

Tämän blogin reseptit on testattu 3–9-vuotiaiden apukokkien kanssa. Tarkoitus on, että apukokin tehtävät onnistuisivat kaikkein pienimmiltäkin, mutta käytännössä kirja taipuu hyvin kaikenikäisten yhteisiin kokkaushetkiin.

Pasta Alfredo

Tarina kertoo, että roomalainen ravintoloitsija Alfredo di Lelio kehitteli voissa uitetun fettucine-pastan vuonna 1914 raskaana olevalle vaimolleen, jolla oli vaikeuksia saada ruokaa alas. Suussa sulavan rasvainen pasta sujahti varsin sukkelasti rouvaan ja upposi sittemmin myös Roomassa vierailleisiin amerikkalaisiin turisteihin, elokuvatähtiä myöten.

Pasta_Alfredo-2228500 g pastaa, esimerkiksi fettuccinea, tagliatellea tai spagettia
2 dl (n. 80 g) parmesaania raastettuna
3 valkosipulinkynttä
50 g voita
2,5 dl kermaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria
Pari tuoretta persiljan oksaa koristeluun

Pane pastan keitinvesi kuumenemaan ja keitä pasta ohjeen mukaan kypsäksi (al dente!) sillä aikaa, kun valmistatte kastikkeen.
Raasta 2 dl parmesaania lautaselle.
Mittaa valmiiksi voi ja kerma. Kuumenna paistokasari.
Pyörittele voita paistokasarissa, kunnes se on sulanut.
Kuori ja silppua sillä välin valkosipulinkynnet, lisää ne pannulle ja käännä levy keskilämmölle.
Kuullota valkosipuli voissa.
Lisää pannuun kerma ja juustoraaste.
Sekoita koko ajan, kunnes juusto on sulanut ja kastike kiehuu.
Lisätkää suola ja mustapippuri ja kääntäkää levy niin pienelle, että kastike juuri ja juuri kiehuu.
Valuta kypsä pasta siivilässä ja sekoita kastikkeeseen kahden kauhan avulla.
Nypi koristeeksi hieman persiljaa.
Alfredo on tukeva viikonloppusapuska, jonka kyytipojaksi sopii kevyehkö salaatti.

Kirjassamme  Apukokki maailmalla (s. 176) julkaistu resepti löytyy myös videolta yhdessä Sitruunaisen vinegretin ja vihreähkön salaatin kanssa.

 

Resepteissä on eroteltu apukokin ja aikuisen hommat toisistaan selkeällä värikoodauksella, niin ettei niitä tarvitse miettiä erikseen ruoanlaiton lomassa:

Kahden_kokin_ohjeet

 

Mustalla, laihalla tekstillä merkityt ohjeet ovat aikuisen tehtäviä.

Lihavalla kursiivilla merkityt työvaiheet on tarkoitettu tehtäväksi yhdessä aikuisen kanssa joko taito- tai turvallisuussyistä (esim. osa paistamisesta tai mausteiden mittaaminen) tai koska se on yksinkertaisesti mukavampaa (esim. riisipaperiarkkien rullaus).

Teeman mukaisesti vaihtuvalla värillä merkityt paksut työvaiheet ovat apukokin hommia. 
Apukokin ei tietenkään tarvitse suoriutua kaikista hänelle merkityistä tehtävistä yksin. Jos johonkin työvaiheeseen menee paljon aikaa tai apukokki kaipaa apua, se voidaan aina tehdä yhdessä loppuun. Kätevä apukokki voi puolestaan oman askareensa valmistuttua joko auttaa aikuista tai siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. Ohjeet on siis tarkoitettu sovellettaviksi apukokin iän, innostuksen ja päivän tunnelman mukaan.

Tämän blogin reseptit on testattu 3–9-vuotiaiden apukokkien kanssa. Tarkoitus on, että apukokin tehtävät onnistuisivat kaikkein pienimmiltäkin, mutta käytännössä kirja taipuu hyvin kaikenikäisten yhteisiin kokkaushetkiin.